Sytostaattihoidot 1/6

Sytot 1 out of 6Vihdoinkin se kauan odotettu ensimmäinen sytostaattihoitopäivä oli täällä! Olimme perjantaina 12.2. vähän ennen yhdeksää Syöpäklinikan kuudennessa kerroksessa äitini ja poikaystäväni kanssa, ja löysin nopeasti oikeaan huoneeseen, jossa sytostaatit annettaisiin. Se oli pieni, mukava neljän potilaan huone, jossa oli kaks vuodetta ja kaksi sohvaa. Paikalla oli jo ennen minua vanhempi nainen vuoteessa istuskelemassa. Kun pohdin hetken poikaystäväni ja äitini kanssa menisinkö sohvalle vai vuoteeseen, tämä nainen kysyi, oliko tämä ensimmäinen kertani. Vastasin myöntävästi, ja hän neuvoi sitten valitsemaan vuoteen. Ilmeisesti kaksi ensimmäistä sytostaattia suositellaan annettavan vuoteessa mahdollisten allergisten reaktioiden takia. Hoitajan on helpompi hoitaa työnsä vuoteen ääressä, kuin sohvan ympärillä.

Jonkin ajan kuluttua mukava hoitaja tuli huoneeseen ja ilmoitti valmistavansa ensin tämän toisen naisen  sytostattihoitoja varten ja että sen jälkeen olisi minun vuoroni. Hän sanoi myös, että hänelle menisi ainakin vartti vielä, joten päätimme hengailla sen aikaa aulassa.

Löysin käytävältä elektronisen vaa’an, jossa suositeltiin käymään ennen sytostaattihoitoja, koska hoitaja haluaa seurata myös potilaan painoa. Tein siis juurikin näin, ja laite tulosti minulle painoni pienelle lapulle.

Vartin jälkeen palasin huoneeseen ja kävin taas istumaan vuoteelle. Tämä vanhempi nainen makasi rennosti viereisessä vuoteessa lukien naistenlehtiä samalla, kun kanyyliin tippui sytostaattimyrkkyjä. Tämä oli minulle hyvin rauhoittava näky, sillä jostain syystä oletin että jo sytostaattihoitojen tiputus olisi hirveää tuskaa. Ilmeisesti ei.

Hoitaja tuli luokseni ja asetti kyynärtaipeeseeni kanyylin, ja siihen letkun johon taidettiin ensin tiputtaa jotain verisuonen huuhtelua varten. Samalla tämä mukava hoitaja kyseli samoja kysymyksiä mitä minulta kysyttiin edellisenäkin päivänä, ja hän kertoi myös paljon samoja asioita, mitä minulle oltiin jo aikasemminkin kerrottu. Mutta koska tietoa tuli niin suuri määrä silloin, on ihan ymmärrettävää, että samat asiat kerrotaan uudestaan.

Pian verisuonenhuuhteluaine vaihtui viimein siihen doketakseli sytostaattihoitoon. Olin kuullut vertaistukisiskoilta, että on tärkeää imeskellä jääpaloja koko hoidon ajan, jotta suuhun ei tulisi haavoja. Hoitaja kertoi, että hän toisi minulle myös jäähanskat ja jäätossut, jotta voisin pitää sormieni ja varpaitteni kynsiä kylmässä. Tämän pitäisi pienentää sitä mahdollisuutta, että kynnet tippuisivat jossain vaiheessa hoitoja/hoitojen jälkeen. Mahtavaa, kyllä kiitos!

Kun hoitaja oli juuri nousemassa ylös hakemaan minulle nämä jäähanskat ja jääpalat ym. hän kääntyi pikaisesti kysymään naapurin rouvan vointia. Itsekin vilkaisin naapuriini päin, ja huomasin että naapurini iho oli mennyt aivan tulipunaiseksi. Hoitaja hyppäsi ylös ja alkoi tietenkin hoitamaan naapuriani takaisin kuntoon. Hänen sytostaattien tiputus lopetettiin heti, ja tilalle taidettiin vaihtaa jotain muuta ainetta.. Ei mennyt kauaa, ku naapurin ihonväri palautui jälleen normaaliksi, mutta sytostaattihoitoja ei kuitenkaan uskallettu vielä aloittaa, vaan hoitajan ja naapurini piti odottaa jatko-ohjeita lääkäriltä.

Säikähdin itsekin vähän koko tilannetta, mutta onneksi hoitaja oli aivan älyttömän nopea ja tehokas tässä tilanteessa, joten olin varma että jos minullekin sattuisi jotain, olen ihan hyvissä käsissä täällä.

Hoitajalla meni kuitenkin n. puoli tuntia naapurini kanssa, joten rupesin jännittämään, että mitäs nyt, kun minulla ei ole jääpaloja. Tuleeko suuni täyteen haavoja?

Kun naapuriepisodi oli ohi, hoitaja kävi hakemassa minulle jääpaloja sekä ne jäähanskat ja -tossut, joihin asettelin heti jalkani ja käteni. Ja siis nämä JÄÄtossut todellakin olivat ihan jääkylmiä! Jouduin koko ajan ottamaan käsiä ja jalkoja pois näiden sisältä, koska ne olivat niin kylmiä, että teki ihan kipeää. Kun hoitaja toi minulle vihdoin jääpaloja, laitoin heti yhden suuhuni. Heti tämän jälkeen hoitaja sanoikin, että älä vielä ota jääpalaa koska hän haluaa tehdä minulle vielä lisää kysymyksiä. Huoh. Sylkäsin jääpalan pois 😦

Hoitaja selitti minulle sytostaattihoitojen mahdollisista sivuvaikutuksista, kuten limakalvojen kuivumisesta ym. ja sain mukaani taas pari lisää potilas-ohjetta. Tämän jälkeen imeskelin jääpaloja kiltisti koko hoidon ajan.

Doketakselin tiputtamisessa ei mennyt kuin pari tuntia, eikä se tuntunut oikeen missään. Tuntui oudolta, että tämä oli ollut nin helppo ja nopea kokemus. Mutta parempi näin!

IltalääkkeetOloni oli koko päivän täysin normaali. Sanotaan, että ensimmäinen viikko on pahin, varsinkin kun kortisonin vaikutus lakkaa, joten jännityksellä jäin odottamaan miten minun käy.

Iltapalaksi otin kipulääkkeet: buranan, panadolin, lyricat ja triptylin, ja näiden lisäksi ne kuuluista kortisonit sekä kapesitabiinit. Olo on vanha ja sairas vasta kun näen miten paljon lääkkeitä minun pitää nyt säännöllisesti ottaa aamuin illoin..

 

 

 

 

Advertisements
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s